Avainsana: Today’s blog
Vanhan kujan pimeyteen
Tulitukka ei ole ihan perus tallaaja. Hän kävelee kaduilla kuin olisi matkalla löytöretkelle, ja mikäs siinä, kun seikkailun kutsu soi sydämessä niin kovaa, että linnutkin alkavat kuunnella. Kun hän sattuu astumaan vanhan kujan pimeyteen, sen kuuluisi olla pelottavaa, mutta ei Tulitukalle. Hänellä syttyy lamput silmissä, niin kuin olisi vihdoin löytänyt kadonneen kaukosäätimen. Ympärillä kohoaa rakennuksia,…
Tulisipa kesä
Tulisipa kesä, aurinko ylle taivaan,Kun luonto herää, ja värit puhkeavat lailla raikkaan.Kuppi kuumaa kädessä, ranta kutsuu luokseen,Aallot liplattavat, kuin unelman äärellä oisimme. Hiekka varpaiden alla pehmeänä hiipii,Kun rantapallon heitän ja nauru korvissani kiitää.Tulisipa kesä, kun kaikki tuntuu mahdolliselta,Aika hidastuu, ja huolet putoavat kuin kevyeltä olisi olla. Purjevene keinuu lempeästi, tuuli kutsuu purjeisiin,Auringonlasku maalaa taivaan oranssiin…
Uusille ja vanhoille lukijoille!
Bloggaaja pistää joulusukat jalkaan ja koko homman jäihin hetkeksi! Ollaan kuin joulupukki pitkällä lomalla, mutta paremman näköisinä. Tervehdykset toimitetaan ajastettuna paketissa jouluna ja uutena vuotena, mutta blogijuhlat jatkuvat sitten tammikuussa 2024! Jatketaan postauksien pöhinää, kunhan jouluruoat on sulateltu ja ilotulitusraketti on muuttunut kirjoitus ja piirustus välineeksi. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta – nähdään näppäimistön…
A punk girl struts with a fearless flow
In a mystical realm where spikes and unexpected surprises collide with a hypnotic display of neon fabulousness, behold the audacious rebel punkette! She struts with an unshakeable swagger that can only be described as a mojo-like pizzazz, defying the laws of gravity with her fiery breasts that refuse to be tamed. Ladies and gentlemen, feast…
Meneekö taide kaupaksi?
No entäpä se taiteilijan työ ja sen vaikeudet saada myytyä? Eihän se aina ole ihan helppoa, sanon minä. Ai miten niin? No, taide, tuo värikäs ja mielikuvituksellinen ala, on lähtökohtaisesti niin subjektiivista, että voi siinä meinata päänuppikin pöllähtää. Jokainen katsoja kun arvostelee taidetta omien makumieltymystensä kautta. Se, mikä yhtä sykähdyttää, voi toista jättää aivan kylmäksi….
Hilarious, right?
In the wild and wacky world of those everyday crew, I’m the ultimate goofball. Their faces are painted so funny, they mistake me for a primate high on bananas. Hilarious, right?”
Andy Andersson 